Huh. Joskus rakenteelliset päätökset ovat nopeita. Kuten vajan siirto: kesken tunkkaamisen tuli neronleimaus, siirretäänkin möksää metrin sijaan 30. Selkälihakset paukkuen rullattiin torppa tontin toiseen reunaan ja ihmetellään itsekin mitä tuli tehtyä.
Yhtäkkiä täytettävänä on kokonainen avoin nurkkaus tontin lounaiskulmasta. Tilaa vaikka mihin. Vähän naapuruston puiden varjossa, muttei kovin pahasti.
Mitähän tällä tekisi? Näen pienen pation aamuteetä varten, luumupuun, ryöppyäviä perennoja yhtäällä, suuremman hyötykasvipalstan toisaalla, köynnöskaaria, taustana leikattu pensasaita (marjakuusi? Jokin tiheä angervo?). Voi kun osaisin kunnolla tehdä suunnitelmia paperilla. Siinä en kuitenkaan hahmota mittasuhteita oikein, en näe tilankäyttöä kunnolla. Pitää suunnitella luonnossa.
Kasvimaan kylvöt menivät uusiksi, mutta tässä rytinässä saa mennäkin. On tilaa uusille tuulille.
toukokuuta 18, 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Voin hyvin kuvitella apuväen ilmeet kun päätit kesken kaiken tuon pidemmän siirtoreitin... :)
Kannattaa aina katsastella kriittisenä olemassa olevia rakennelmia ja ratkaisuja. Monesti saa kummasti lisätilaa kun vähän muuttelee pihan järjestystä.
Lähetä kommentti