Edit: Luulenpa silti, että taimessa olevista lappusista huolimatta pionini on p. x festiva rubra plena. Tismalleen saman näköisiä kukkaseni olivat kuin Pionivaarin tällä nimellä myymät taimet. Lisäksi taimeni ei vielä ole täysikasvuinen, ja tämä tietysti näkyy kukan koossakin.
Muuten olen helteiden aikaan pelännyt viime kesän kastelurumban toistumista. Pitkiä kuumia poutapäiviä, rutisevassa maassa sinnitteleviä perennaparkoja, loputonta juoksemista kaivon ja kukkapenkkien välillä, nurmikon avutonta kellastumista. Kasteluindikaattorikasvini palavarakkaus alkoikin viime viikolla oireilla, mutta toistaiseksi kaikki on sujunut kohtuullisesti. Kasvimaa kukoistaa, perennapenkit pärjäävät muutaman päivän kasteluvälin kanssa loistavasti. Viime vuoden jälkeen kiukuttelevat rhodo ja muuten niin uskollinen kukkija siperiankurjenmiekka toki surettavat tynkäkukintoinen, samoin leudoille pakkasille melkein kokonaan menetetty pienokainen Eino-rhodo, mutta muuten näyttää siltä, että kesästä olisi tulossa mainio. Heinäkuun kukat tosin ratkeavat loistoon aivan minä päivänä hyvänsä, mutta siinähän ei ole mitään valittamista. Sormustinkukka aloittelee jo, varjoliljan nuput ovat terhakkaasti pystyssä ja pulleita kuin mitkä, unikot ovat räjähtämispisteessä. Palavarakkaus ei ole koskaan kasvanut noin korkeaksi. Ukonhatut ja maariankello näyttivät nuppunsa, syksyllä siirretty ruskolilja taitaa sekin olla jo kypsä avaamaan ensimmäiset kukkansa.
Ihmetellään sitten loppukesästä että kenen vuoro nyt olisi kukkia, kun kaikki ovat kierroksensa jo tehneet ja lämpimiä, aamukosteita aurinkopäiviä vielä riittää. Ainakin minun unelmissani. Ruusujako tänne pitäisi hankkia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti