Puutarhointi etenee, vaikka etanavauhtia

Meillä piti olla ihan reilu remonttitauko edellisen projektin jälkeen, mutta nyt kun on taas täysi hönkä päällä ja talossa kompastuu sorkkarautoihin ja erinäisiin sähkörakkineisiin, tuntuu kuin mitään lepoaikaa ei olisi koskaan ollutkaan. Puoli vuottako se oli? Ja siinä välissä rentouduttiin sitten seinien maalaamisen ja parvekeremontoinnin merkeissä. Ihan vähän vaan?

Pihalla kuopsuttelin kun muilta hommilta ehdin. Pihakiveysten laitto oli yksi kesän isoista projekteista, ja sadesäiden takia homma venyi aikas pitkään ennen kuin viimeinen kivi solahti paikalleen. Kaivinkonepuuhastelujen jälkeen rojektin piti olla minun heiniäni, mutta eihän ne suuret kivet ihan vain minun voimillani liikkuneet, kyllä siinä puoliskoakin tarvittiin. Nyt pitäisi vielä ympäristökin hiljalleen maisemoida, mutta nurmikonsiementen piilottaminen on jäänyt meluisampien hommien jalkoihin.

Mitä sitten tehtiin? Talon pohjoispuolella oli surkea varjopläntti, josta ei tullutkaan toivomaamme kukkaketoa. Jotain tuolle piti tehdä. Alue toimii lumenkasauspaikkana talvisin, joten se toi suunnitteluun omat rajoituksensa.

Lisäksi päätimme siirtää etupihaan tulevan polun toiseen paikkaan. Aikaisemmin etuovelle vähän luikahdettiin nurkan takaa, halusimme tuloreitin paitsi rauhallisemmaksi myös suojaisammaksi.

Keväällä pohjoisen puoli kaivettiin sadevesi- ja salaojaputkien takia auki muutenkin, joten siitä oli passeli jatkaa kiveyksen naputtelulla. Yllä tilanne huhtikuussa ennen tapahtumien alkua, alla tilanne tänään. Sateen ja remonttihässäkän takia kuvat eivät aivan edustavimmasta päästä, eivätkä kuvakulmatkaan ole aivan samat. Mutta idea käynee selväksi.

Talvisin tähän luodaan lumet, muina aikoina tuota voinee käyttää varaparkkiksena. Piha kaipaa vielä pintahiekkakuormaa ja sen levitystä, mutta muuten tuo lienee valmis. Kunhan lumimarjapensaat, jasmikkeet, aroniapensas ja kiiltotuhkapensas kasvavat, tuovat ne kaivattua suojaa pihaan. Pensaiden alle tuli rentoakankaalia, taponlehteä ja pikkutalviota. Toivottavasti nuo pärjäävät pihan rikkiksille.

Yllä polku pihaan. En raaskinut ottaa kuvaa samasta kulmasta kuin huhtikuussa otetussa kuva, koska piha toimii ulkoverstaana tällä hetkellä. Eipä tuo lautakuormakaan kuvaa kaunista...

Paljas alue menee varmaankin aluksi nurmeksi, mutta toiveissani on, että kuvassa käytävän oikealla puolella oleva osa täyttyisi muista istutuksista. Pensaita, jotain ikivihrerää, kivan rehevää aluskasvillisuutta. Yksivuotisia kukkia pensaiden ympärille ennen kuin ne kasvavat suuremmiksi ja peittävät tilan alleen. Jotain sen tapaista.

Kunhan taas jaksan paneutua asiaan ja energia riittää taas lapiohommiin maanvaihtoineen kaikkineen. Elämä ja nämä jatkuvat sateet haittaavat puutarhointia pahasti.