Kesäheinä

Juuri nyt kasvimaalla kasvaa kaikki niin nopeasti ettei perässä pysy. Rivien välit pursuilevat rikkaa, ensimmäiset salaatit kukkivat, herneet ylittävät tukikeppinsä. Suurin kuoputteluinto on laantunut ja sen huomaa. Mieluummin sitä istuisi ihailemassa juuri nyt kukkivia kaunokaisia, samalla jotain siemaillen. Silittäisi kissaa ja kehräisi vain.

Viis istutusta odottavista valamonruusuista, viis viimeisestä kiveysneliöstä, viis raivaamista odottavasta polusta. Vaikka loma meni jo, kroppani ja mieleni jäi vielä venyttelemään laiskasti verannan viereen.

Vai liukeniko se suurin puuhankipinä sateeseen?

Kuva ensimmäistä kertaa kukkivasta pionivauvasta on toisaalla. Koska kuva pitää kuitenkin olla, otetaan nyt sitten sellainen joka ei aiheeseen liity mitenkään muuten kuin vaikka sitten sen sateen kautta. Satoi sitä muuallakin.